Kuulet pian keksityn yritystarinan lukkofirmasta. Käydään ennen sitä läpi muutamia pääperiaatteita, millainen on hyvä yritystarina.

Hyvä yritystarina ei kerro mitä yritys tekee. Se kertoo a) miksi yritys tekee b) miten yritys tekee ja c) kenelle se tekee. Wikipedia määrittelee tarinan niin, että se on kertomus, jolla on jokin opetus. Se on hyvä lähtökohta.

Toinen lähtökohta on, että yritystarinan kirjoittaminen on vaikeaa, koska liian helposti sorrutaan kirjoittamaan, mitä yritys on. Se johtuu siitä, että siitä kirjoittaminen on helppoa. On todella helppoa kuvailla, mitä yritys tekee, milloin se on perustettu, paljonko on työntekijöitä ja millainen kasvusuunnitelma yrityksellä on. Se ei ole kuitenkaan tarina.

On paljon vaikeampi kertoa miksi yritys on olemassa, miksi yritys tekee mitä se tekee ja miksi kasvusuunnitelmat ovat juuri tällaiset tai tällaiset. Yhtälailla sinun on todella helppo kertoa, mitä ympärilläsi on, mutta koitappa kertoa, miksi ympärilläsi on tuo kaikki.

Se on huomattavasti vaikeampaa. Ja myös paljon mielenkiintoisempaa. Siksi hyvä yritystarina myy, jos sen kertoo oikein.

Moni ajattelee tässä vaiheessa, että miten meidän yrityksestä voi kertoa mielenkiintoisen tarinan? Tämähän on vain tällainen tehdas, joka valmistaa lukkoja.

No. Minäpä kirjoitan tähän esimerkin tuosta ja todistan, että myös lähtökohtaisesti hyvin tavallisten asioiden parissa toimivasta yrityksestä saa luotua kiinnostavan tarinan.

Esimerkki yritystarinasta

Yrityksemme on perustettu vuonna 1988. Teemme murtamattomia lukkoja niin teollisuuden kuin suoraan kuluttajienkin tarpeeseen.

Liikevaihtomme on kasvanut joka vuosi. Tällä hetkellä se on 22 miljoonaa euroa. Tehtaamme sijaitsee Vantaalla ja se työllistää 200 henkilöä.

Arvomme ovat… blaablaa. Tuskin kukaan olisi tänne asti edes jaksanut lukea.

Tuo on hyvin tyypillinen ”yritystarina”.

Hieman parempi tarina voisi olla seuraavanlainen.

Sain potkut vuoden 1987 syksyllä silloisesta terästeollisuuden työpaikastani, jossa olin ehtinyt olemaan 10 vuoden ajan aina ensimmäisistä kesätöistä lähtien.

Aamulla töihin tullessa töitä oli, mutta illalla ei enää ollut. Yrityksen taloudessa oli tapahtunut muutoksia, joista meille työntekijöille ei oltu tiedotettu mitään. En halunnut kuitenkaan pysähtyä tai voivotella tilannetta.

Päätin lähteä eteenpäin ja pysyä vahvana.

Vietin kuluvana syksynä paljon aikaa hyvän ystäväni kanssa, ja loppuvuodesta sävelet olivat selvät. Alkuvuodesta perustaisimme oman metallipajan, koska meillä molemmilla oli kokemusta kyseiseltä alalta.

Otimme lainan pankista ja laitoimme pajan pystyyn. Alku lähti todella hyvin käyntiin. Saimme asiakkaita vanhoista kontakteistamme ja töitä riitti niin paljon, kuin vain jaksoi tehdä.

Sitten tuli lama.

Työt loppuivat kuin seinään, ja pankki karhusi omiaan takaisin. Lainat oli pakko maksaa tai yrityksemme menisi nurin.

Päätimme, että emme anna periksi. Nyt jos koskaan meidän oli pysyttävä vahvoina.

Lainojen maksamiseksi teimme ystäväni kanssa 16 tuntisia työpäiviä monen vuoden ajan siellä, mistä töitä satuimme saamaan. Tein itse parhaimmillaan kolmea eri työtä. Kotona käytiin nukkumassa. Välillä olin jopa liian väsynyt nukkumaan. Voiko tästä selvitä? Sitä kysyin itseltäni usein.

Lopulta me kuitenkin selvisimme.

Lyhennykset saatiin maksettua ja yrityksemme tilauskanta lähti vuonna 1993 talouden mukana nousuun. Elämä alkoi voittamaan.

Kunnes loppuvuodesta tiloihimme murtauduttiin ja meiltä vietiin kalliita koneita. Vakuutuksia ei tietenkään laman jäljiltä ollut, koska sieltä mistä oltiin voitu säästää, oltiin säästetty.

Luovuttaminen olisi tuossa vaiheessa tuntunut helpolta ratkaisulta.

Istuimme ystäväni kanssa tunnin ajan hiljaa pajamme lattialla. Emme sanoneet sanaakaan. En oikein muista, mitä kaikkia ajatuksia kävin tuon tunnin aikana läpi. Nämä sanat tulivat kuitenkin suustani sen enempää ajattelematta.

”Miksi me olemme pitäneet 500 000 markan arvosta tavaraa munalukon takana, jonka saa 200 markan pihdeillä rikki?”

Hiljaisuus jatkui, mutta vaistosin, miten me molemmat saimme saman idean.

Munalukko, joka on oikeasti vahva. Lukko, jota ei voi murtaa.

Tuosta hetkestä alkoi tapahtumien sarja, joka johti nykyisen yrityksemme – Lukotin Oy:n – syntymiseen.

Sen perustana on periksiantamattomuus ja vahvana pysyminen myös tilanteissa, joissa se ei ole kaikkein helpointa. Nuo ovat mielestämme asioita, joita vaaditaan myös erinomaiselta lukolta.

Lukon tulee kestää, koska yhden lukon varaan luotamme pyörämme. Yhden lukon varaan luotamme automme. Yhden lukon varaan luotamme omaisuutemme. Kuitenkin kaikkein tärkeimpänä, yhden lukon varaan luotamme meille kaikkein rakkaimmat – lapsemme, perheemme, kotimme.

Lukkomme ovat turvanneet näitä meille suomalaisille tärkeitä asioita  jo 25 vuoden ajan samalla vahvuudella ja periksiantamattomalla asenteella, mikä meistä kaikista löytyy silloin, kun tilanne sitä eniten vaatii.

Tässä tällainen kohtuu nopeasti kirjoitettu yritystarina. Ehkä sait kuitenkin idean siitä, että myös hyvin tavallisiin asioihin voidaan tuoda tarinan avulla paljon eloa.

Kuinka löytää yritystarinan ydin?

Hyvä tarina vastaa kysymykseen: miksi. Hyvä yritystarina on osa brändi-identiteettiä ja vahva osa myös brändin rakentamista.

Juhana Torkki kuvaa hyvin kirjassaan Tarinan Valta sitä, miten tarinan ytimen saa nostettua esiin. Otetaan esimerkkinä meille suomalaisille hyvin tuttu ja tunteita herättävä aihe; talvisota. Me kaikki tiedämme, miksi talvisota on tarinana niin hieno, mutta Suomen ulkopuolella siitä tietävät vain harvat.

Siispä jos kysyt talvisodasta tietämättömältä ”Haluatko kuulla talvisodasta?”, niin vastaus saattaisi olla ”Miksi haluaisin kuulla siitä?”. Kun vastaat tuohon kysymykseen, niin siinä on talvisodan tarinan ydin. Kertoisit siitä, miten Suomi lavastettiin sodan aloittajaksi. Kertoisit Neuvostoliiton miesylivoimasta ja kertoisit, miten altavastaaja Suomi veisi kaikista alkuasetelmista huolimatta pidemmän korren.

Toinen kirjasta noussut esimerkki oli vuoden 2003 jääkiekon MM-kisojen puolivälieräottelu Suomi-Ruotsi. Tämä menee kyllä vieläkin tunteisiin…

Lyhykäisyydessään Ruotsi voitti pelin 6-5 ja eteni jatkoon. Tuollaisenaan tuo ei tietenkään ole tarina, mutta kun tuosta ottelusta tietämätön kysyy: ”Miksi haluaisin kuulla tuosta ottelusta”, niin tarina nousee esiin. Suomi ehti johtaa kotihallissaan ottelua 1-5 mm. Teemu Selänteen hattutempun ansiosta ja jatkoon pääseminen näytti varmalta. Lopulta Ruotsi nousi ohi tehden seuraavat viisi maalia.

Yhteenveto

Seuraavan kerran, kun joku kysyy yrityksenne tarinaa, niin älä kerro liikevaihtoanne ja perustamisvuotta. Se ei ole tarina, eikä se saa potentiaalisia asiakkaita ostamaan. Kysykää yrityksenne sisällä: ”Miksi joku haluaisi kuulla, miten yrityksemme on perustettu/yrityksemme tarinan?”. Kun vastaatte tuohon kysymykseen, niin siinä on tarinanne, jonka ihmiset haluavat kuulla.

Jos kaipaatte apua yrityksenne tarinan kirkastamisessa, niin me autamme mielellämme. Ota yhteyttä täältä.