Alku”ränt”

Kuten monessa muussakin markkinoinnin tai melkein missä tahansa aiheessa, eteen sattuu tietty ongelma: tietoa on keskimäärin n. aika paljon. Pelkästään tiedon määrä saattaa tuntua niin ylitsevuotavalta, että siitä aiheutuvalla ”en oikein tiedä mistä edes aloittaisin”-tunteella voi olla lamaannuttava vaikutus. Tähänhän tietenkin voidaan vastata niinkin viisaasti, että ”senkin höpsötys, aloita perustiedoista :)”. Jos tuo auttoi sinua riittävästi, niin kiva juttu. Muussa tapauksessa, ainakin toivon, että tästä kirjoituksesta on sinulle enemmän apua jatkon kannalta.

Oukkidoukki, mitähän ne perustiedot sitten oikein ovatkaan? Kuten tehtävälistojen laatijagurut osaavat opettaa, asiat pitää laittaa *rumpujen pärinää* tärkeysjärjestykseen. Ainakin alla oleva tärkeysjärjestys perustuu siihen, että jos ei alempi kerros ole kunnossa, luomus romahtaa ja muuten se on vähän kuin Hetfieldin James lausui, että ”nothing else matters”.

5 merkittavinta tekijaa
Sähköpostimarkkinoinnin hierarkinen kaavio

Kun sähköpostimarkkinointia googlettelee, löytää monia kivoja nippelitietoja ja muita kikkakolmosia sieltä täältä aiheen tiimoilta. Oman kokemukseni mukaan monesti tällaiset ohjeet eivät liiaksi noudata mitään tiettyjä suurempia kaavoja. Kuten allekirjoittanutkin, jokainen blogeja kirjoittava on varmasti syyllistynyt tähän samaan ja toivotaan, että tavat paranevat. Aloitetaan.

1) Luvallisuus

Ja tästähän olen ”avautunut” ennenkin. Kaikki alkaa luvallisuudesta. Kysy itseltäsi: Onko sähköpostimarkkinointini luvallista? Jos ei, markkinointi on monen pykälän mukaan yksinkertaisesti laitonta. Tietenkään kaikki lait eivät ole identtisiä. Korjauksia otetaan aina vastaan, mutta viimeisimmän tarkistuksen mukaan Suomen laki voidaan tähän kontekstiin liittyen tiivistää kolmeen kohtaan.

Markkinointiviestien lähettäminen on sallittua:

  • niille, jotka ovat erikseen tilanneet sinulta markkinointiviestejä ja/tai uutiskirjeitä
  • niille, jotka ovat muuten antaneet markkinointiluvan jonkin muun toimenpiteet, esimerkiksi tuotteen oston, yhteydessä. Tämä on käytännössä sama kuin edellä: Lupa pitää antaa jollain aktiivisella toimenpiteellä, ei esimerkiksi jotakin tekemättä jättämisellä.
  • B2B-markkinoinnissa asemavaltuutukseen perustuen.

Mainittavaa on myös, että suuri osa ulkomaisista työkaluista valvoo käyttäjiään ja noudattaa CAN-SPAM-säännöstöä. Lisää lainsäädännöstä saatavilla laatimani koosteen kautta, joka kulkee nimellä Sähköpostimarkkinointi ja laki. Itse opt-in- eli sähköpostimarkkinoinnin tilauslomakkeen tekemisestä ja listan keräämisestä vielä blogeissa Kuinka kerätä sähköpostilistaa? Osa 1 ja Kuinka kerätä sähköpostilistaa? Osa 2.

Miksi luvallisuus?: Koska ilman lupaa ei voida edes yrittää markkinoida sähköpostitse.

2) Toimitettavuus

Kun lainsäädäntö ei ole estämässä, seuraava ”este” on enemmän tekninen. Lupa jo löytyy, mutta sitten sähköpostimarkkinoija kysyy: Meneekö viesti perille ja vieläpä inboxiin asti?

Vaikuttaa haastavalta, mutta tämä haaste on monesti yksinkertaisempi kuin miltä näyttää. Toimitettavuus on asiana kunnossa usein pelkästään hyvän ja luotettavan Email Service Providerin eli sähköpostimarkkinointipalveluntarjoajan tai -sovelluksen valitsemalla. ESP huolehtii mm. sellaisista asioista kuin:

  • whitelisting
  • autentikaatioprotokollat
  • feedback loopit
  • spam-tarkistukset (myös ennen lähetystä)

Lisää sähköpostimarkkinointisovelluksista blogissa Sähköpostimarkkinointisovellukset ja niiden ominaisuudet sekä tekniikkaneroille Sähköpostin toimintatapa – Osa 1 ja Sähköpostin toimintatapa – Osa 2.

Tekniikan jälkeen vähintään yhtä tärkeässä roolissa on kasvavissa määrin maineesi tilaajiesi silmissä. Eli selkeämmin sanottuna se, mitä tilaajasi tykkäävät viesteistäsi ja sinusta markkinoijana. Tämä näkyy isompina avaus- ja klikkausprosentteina, eivätkä tilaajiesi ”Merkitse roskapostiksi”-painikkeet kuumene niin herkästi. Kuten arvaatkin, tähän vaikuttaa hyvin paljon se, miten hyvin olet huolehtinut kohdan 1 asioista.

Miksi toimitettavuus?: Koska jos viestejäsi ei toimiteta, sinulla käytännössä ei ole edes olemassa sähköpostimarkkinointia.

3) Sisältö (Envelope Content)

Pieni asia näytöllä, iso asia sähköpostimarkkinoinnissa. Mikä on Envelope Content? Kun inboxi on saavutettu, se on osuus, joka näkyy viestistä ennen sen avaamista. Se sisältää useimmiten lähettäjänimen, -osoitteen, aiheotsikon ja joskus myös esikatselutekstin viestin sisällöstä. Osuus on siis kuin sähköpostiviestin teaser traileri.

Envelope Contentin tulee olla:

  • turvallisen näköinen ja
  • vastaanottajaa kiinnostava.

Miksi hyvä Envelope Content?: Jos ensivaikutelma ei miellytä, ei viestiäsi edes avata. Pahimmassa tapauksessa se laitetaan saman tien Roskakoriin tai merkitään spämmiksi.

4) Luettavuus

Moni tässä kohtaa haluaisi jatkaa suoraan sisällöllä. Ennen jatkoa nostan silti luettavuuden tähän väliin. Luettavuudellahan en tarkoita sitä, että kuinka kivaa teksti ja kuvat ovat tai, että onko tekstit kirjoitettu Porin tai Turun murteella ja olisivat siksi niin ärsyttäviä etteivät ne ole luettavia. Sori, kaikki te porilaiset ja turkulaiset fanini.

Kun viesti on avattu, viestin pitää myös näkyä kunnolla. Viestillä, josta ei saa selvää, ei niin sanotusti pitkälle pötkitä.

  • Näkyykö viestisi eri email clienteilla, selaimilla ja laitteilla suunnittelemallasi tavalla?
  • Miltä viestisi näyttävät, kun kuvien näyttäminen on otettu pois päältä?
  • Ovathan viestien kuvat tiedostokooltaan kompakteja?
  • Onko kuville asetettu kuvaavat Alt-tekstit?
  • Toimivatko asettamasi linkit ja ohjaavatko ne oikeisiin paikkoihin?

Näihin ja moneen muihinkin asioihin on monessa ESP:ssä olemassa erilaisia preview- ja tarkistustyökaluja. Kaikkein paras keino kokeilla on kuitenkin lähettää itselleen testiviestejä ja tarkastella niitä eri laitteilla ja sähköpostisovelluksilla.

Envelope Contentista ja sähköpostin rakenteesta lisää blogissani Millainen on hyvän uutiskirjeen rakenne?

Miksi luettavuus?: Ilman luettavuutta sähköpostiviestisi sanoma ei välity oikein.

5) Sisältö ja sen relevanssi

No niin, nyt se varsinainen sisältö. Kovin asiantuntevia copywriting-ohjeita en tässä jaa, yksinkertaisesti siitä syystä, ettei se ole suurinta erikoisalaani, ellei se räiskähtelevästä kirjoitustyylistä vielä selvinnyt. Kuten Envelope Contentissa ja käsittääkseni muusakin copyssä: Jos se ei ole kohderyhmälle mielenkiintoista luettavaa, sen lukemista ei jatketa, eikä siihen niin ikään myöskään reagoida mitenkään. Kun mietit viestiesi sisältöjä, voit pohtia seuraavia asioita:

  • Kuinka tarkkaan tunnet kohderyhmäsi?
  • Minkälaisia viestejä vastaanottajat sinulta odottavat?
  • Vastaavatko sisältösi tilaajiesi toiveita ja unelmia?
  • Kuinka usein ja mihin aikaan kohderyhmäläisesi yleensä reagoivat viesteihisi?

Lue aiheeseen liittyen lisää myös blogeista:

Miksi hyvä sisältö: Koska kuten huono Envelope Content ei saa vastaanottajaa avaamaan viestiä, ei huono tekstisisältö saa viestiä konvertoitumaan.

Too long, didn’t read

Alla tiivistelmä teille kaikkein kiireisimmille:

  • Miksi luvallisuus?: Koska ilman lupaa ei voida edes yrittää markkinoida sähköpostitse.
  • Miksi toimitettavuus?: Koska jos viestejäsi ei toimiteta, sinulla käytännössä ei ole edes olemassa sähköpostimarkkinointia.
  • Miksi hyvä Envelope Content?: Jos ensivaikutelma ei miellytä, ei viestiäsi edes avata. Pahimmassa tapauksessa se laitetaan saman tien Roskakoriin tai merkitään spämmiksi.
  • Miksi luettavuus?: Ilman luettavuutta sähköpostiviestisi sanoma ei välity oikein.
  • Miksi hyvä sisältö: Koska kuten huono Envelope Content ei saa vastaanottajaa avaamaan viestiä, ei huono tekstisisältö saa viestiä konvertoitumaan.

 

Ota yhteyttä